Ulkomaalainen puheenjohtaja

Moi kaikki! Neiti Anna Zhuravleva tässä, ensimmäinen kansainvälinen opiskelija JAMKOssa, joka on myös täyttänyt edustajiston puheenjohtajan tehtävän. Kuinka ulkomaalainen oikein tuli ”valituksi” ja miltä se minusta tuntuu?

Ihan aluksi haluaisin lämpimästi kiittää ja lähettää terveiset kaikille niille ihmisille, jotka auttoivat minua aloittamaan opiskelijakunnassa ja on reilua sanoa, että se on kaikkien ansiota. Sen aikaa mitä olen ollut JAMKOssa, en ole koskaan tuntenut jääväni yksin ratkaisemaan ongelmia ja käsittelemään asioita joihin minulla ei ole ollut mitään aavistusta

Päätökseni lähteä JAMKOon oli melko spontaani, sain nopean mahdollisuuden päättää edistää kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista opiskelijakunnan toimintaan. Minä itse lupauduin siihen epäröimättä. Ollakseni rehellinen en ole koskaan katunut valintaani. Nyt kun ymmärrän mikä merkitys minulla voi olla kansainvälisille ja suomalaisille kanssaopiskelijoille, tunnen viimein kuinka pystyn vaikuttamaan suuremman hyväksi. Minun panokseni voi jonain päivänä olla muutoksen tuuli, joka on ilmiselvästi väistämätöntä ja jo haluttu asia.

Kun pääsin edustajistoon, minä päätin tuoda uuden muutoksen ja vielä suuremman vaikutuksen hakemalla itse puheenjohtajan tehtävää, koska JAMKOssa oli jo odotettu muutoksen pian tulevan ja he hyväksyivät ehdokkuuteni. Siitä hetkestä alkaen, loin uuden sivun opiskelijakunnan historiassa ja opiskelijan elämäni alkoi. 

Minä syvästi uskon, että JAMKOn päätös toivottaa minut tervetulleeksi keskuuteensa on todella suuri askel kohti kansainvälisien opiskelijoiden ja suomalaisten opiskelijoiden ryhtyä yhteistyöhön ja integroitua. Vielä on suuri matka edessä, sillä joskus se on todella vaikeaa kieli- ja kulttuurikuilun takia.

JAMKO on tuonut minulle paljon uusia kokemuksia ja suhteita, se on laajentanut minun ymmärrystäni työskentelystä pienessä suomalaisessa järjestössä, se on myös tehnyt minulle tutuksi tärkeitä toimenpiteitä ja antanut minulle turvallisen ja luotettavan tuen integraatioprosessissani. Olen myös alkanut ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa paremmasta näkökulmasta. Tätä samaa toivon myös muille opiskelijatutuilleni. Kenenkään ei pitäisi pelätä kokea erilaisuutta kielen tai kulttuurinsa takia ja sulkeutua heidän turvalliseen kuplaansa. Jokainen meistä voi oppia paljon lisää yhteistyöstä ja tehdä opiskelijan elämästä parempaa. Ollessani JAMKOssa aion näyttää kaikille huolehtiessani minulle annetut vastuut yhdessä minun kollegoiden kanssa. Me kaikki voimme olla esimerkkinä, kuinka lisääntynyt yhteistyö voi oikeasti tehdä asioista hyödyllisemmäksi jokaiselle meistä ja avata uusi oppimisen, viestinnän myötätunnon, suvaitsevaisuuden, uusien kokemuksien, sekä taitojen löytämisen.

Dosvidania,

Anna | Edustajiston puheenjohtaja

Edellinen artikkeli

Kulttuurishokki

Seuraava artikkeli

Tavallisia opiskelijoita?

Selaa kaikkia blogeja

Blogit