Tavallisia opiskelijoita?
Mieheni aloitti sosionomiopinnot tänä keväänä. Hän istui auditoriossa aloitusinfossa ja silmäili ympärillään istuvia ihmisiä. Voisi luulla, että hän, 42-vuotias mies, jolla on takataskussaan jo yksi koulutus, 20 vuotta työkokemusta ja perhe-elämää puolet siitä ja koti toisella paikkakunnalla, tuntisi itsensä outolinnuksi. Kävi yllättäen ilmi, että hänen kaltaisiaan oli lähes yhtä paljon kuin sellaisia ihmisiä, jotka ensisijaisesti mielletään opiskelijoiksi: reilu parikymppisiä, melko hiljattain kotoaan pois muuttaneita, opettelemassa uutta arkea ja opiskelemassa ensimmäistä tutkintoa. Moninainen joukko saman asian äärellä. Pääasiallinen informaatio keskittyi siihen, että missä on parhaimmat bileet, mistä saa haalarit ja mitä tehdä jos koulu syttyy tuleen. Toki kaikki tärkeitä asioita, mutta ei aivan sitä mitä mieheni olisi siinä kohtaa tarvinnut: vertaisohjausta, koulun verkkoympäristöihin ja käytänteisiin tutustumista, ilmoittautumisaikoja, raportointipohjia, tukipalveluita. Nyt on helmikuun puoliväli ja miehelleni selvisi vasta hiljattain missä kampuksella on ruokala.
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOKin ja Otuksen loppuvuodesta 2018 tekemä tutkimus AMK – opiskelijoiden arvot ja asenteet vahvistaa saman kokemuksen opiskelijoiden moninaisuudesta. Tutkimuksen mukaan AMK – opiskelijoiden ikärakenne vaihtelee toisen asteen koulutuksesta tulleista alle 20-vuotiaista, yli 50- vuotiaisiin alanvaihtajiin ja lisäkouluttautujiin. Lisäksi pohjakoulutuksissa on paljon vaihtelua. (Penttilä 2018, 9). Mitä muuta AMK-opiskelijoista tiedetään? Meitä on n. 143 000, 53 % naisia ja 47 % miehiä, yksi sadasta pitää itseään muunsukupuolisena. Meistä 20 700 on yli 30 vuotiasta, 20 000 on ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, 10 % ei käytä lainkaan alkoholia ja 21% on perheellisiä. (Löytömäki 2019). Tutkimus valaisi hyvin myös AMK – opiskeljoiden arvoja ja asenteita, seksuaalista suuntautumista, kieli- ja kulttuuritaustaa, terveyteen, uskontoon ja poliittisiin kantoihin liittyvää moninaisuutta.
Klikkaa tiivistykseen tutkimuksesta.
Oman lisänsä tuovat opintojen erilaiset suoritustavat. On päivätoteutusta, verkko-opintoja, monimuoto-opiskelua, YAMKia, avoimen polkuopintoja, ammatillisen opettajakorkeakoulun opintoja ja näissäkin on todella monipuolinen kirjo opiskelijoita, taustoja, elämäntilanteita ja ominaisuuksia, joita ei voi niputtaa yhden otsikon alle. Esimerkiksi mieheni edustaa ehkä monimuoto-opiskelijaa tyypillisimmillään, mutta osa hänen kanssaan aloittaneista sopi “haalarikansalaisen” stereotyyppiseen muottiin. Kaikki nämä muotit saisi jo rikkoa. Vaikka tutkimuksessa piirrettiin AMK – opiskelijan arkkityyppi, mikä antaa puhtia opiskelijoiden vaikutustyölle, se myös vahvistaa opiskelijakunnan rakenteen moninaisuuden. Tämä olisi ehdottoman tärkeää huomioida koulutuksen suunnittelussa, ohjauksessa, tukipalveluissa, vapaa-aikaan liittyvissä palveluissa ja ehdottomasti edunvalvonnassa.
Omat opiskelijat kannattaa tuntea, eikä tuudittautua siihen oman lähipiirin kuplaan ajatellen tällaisia opiskelijat ovat. Toki tietyillä aloilla esimerkiksi sukupuolijakauma on vahva, mutta sekään ei ole riittävä peruste jättää senkään ryhmän diversiteettiä tai yhdenvertaisuutta huomioimatta. Ei ole tavallisia opiskelijoita, joten koulutus, opiskelijan tukipalvelut, tutorointi tai opiskelijajärjestöjen palvelut eivät voi olla geneerisiä. Tähän opiskelijakunnissa ollaan vasta tarttumassa ja pian alkaa olla jo hoppu.
Onneksi miehelläni on edunvalvonta hoidossa. 😉
Anna Tarvainen-Illi
Viestinnän ja edunvalvonnan asiantuntija
Viitteet:
Löytömäki Eero 2019. Tunne ne joita edustat – SAMOK Lähtölaukaus rinnakkaisohjelma 28.1.2019.
Penttilä Johanna 2018. Äänestämään vai ei? Katsauksia AMK opiskelijoiden yhteiskunnallisiin arvoihin ja asenteisiin, koulutukseen, asumiseen, häirintään ja opiskelijakuntatoimintaan. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr.