Hallitukseen, minäkö?

On edustajiston syyskokousilta ja minä olen tekemässä yhtä kouluprojektia kaupungin kirjastolla. Olin alun perin miettinyt kokoukseen osallistumista, mutta se ei nyt ollut mahdollista. Vilkuilin hermostuneena puhelintani ja odotin uutisia kokouksesta. Puhelimeni kilahtaa, siihen oli tullut viesti kokouksesta ja sitten tuli puhelu. ” Vieläkö sinua kiinnostaisi hakea hallitukseen?”

Mennään ajassa vähän taaksepäin. Ensin syntyi päätös hakea ehdolle edustajistovaaleissa. Sitäkin piti pohtia pitkään, mutta lopulta päätin uskaltaa ja täytin hakemuksen. Siinä sitten syksyn aikana käytiin monia keskusteluja aiheesta. Lokakuun alussa olin vielä vahvasti sitä mieltä, että Konkurssin syyskokouksessa hakisin seuraavan vuoden hallitukseen ja toimisin edustajistossa, jos vaaleissa kävisi hyvin. Lokakuun aikana heräsi ajatus, että mitä jos. Sen sijaan että vaikuttaisin asioihin koulutusalajärjestössä ajaen tietyn alan opiskelijoiden etuja, opiskelijakunnassa pystisin vaikuttamaan koko koulun opiskelijoiden asioihin. Ajatus vahvistui eri ihmisten kanssa käytyjen keskustelujen myötä.

Kuitenkin mielessä oli yhä päätös hakea uudestaan Konkurssin hallitukseen. Olin ollut puoli vuotta varajäsen ja tuntui, että se aika oli ollut liian lyhyt ja olisi vielä paljon annettavaa. Konkurssin hallituksesta oli myös tullut itselle todella tärkeä ja tuntui haikelta, että aika upeassa porukassa jäisi niin lyhyeksi. Heräsi todella uhkarohkea ajatus molemmissa hallituksissa toimimisesta, jonka tyrmäsin heti mahdottomuutena.

Palataan takaisin kokousiltaan. Vastasin puhelimeen ja saman tien kysymyksen kuultuani kaikki aiemmat ajatukset alkoivat pyöriä mielessä.” Olisko minusta siihen, valittaisiinko minua, halusinko sitä todella?”. Vastasin hetken pohdinnan jälkeen ” Kyllä, voitte ehdottaa minua”. Tämän jälkeen kouluprojektiin oli vieläkin vaikeampi keskittyä.

Minut haastateltiin puhelimen välityksellä, koska en ollut kokouksessa paikalla. Tutorina toimiessani olin todella kiinnostunut tutoroinnin kehittämisestä. Siispä tuntui luonnolliselta hallituspestistä kysyttäessä vastata tutorvastaava. Kerroin aikaisemmasta kokemuksestani tutorina ja erityisesti Summer Schoolin tutor kokemuksistani, sillä siellä tutoreilla on mahdollisuus osallistua järjestelyjen tekemiseen. Päästyäni kotiin kirjastolta puhelimeeni alkoi sataa onnittelu viestejä. Minut oli valittu JAMKOn hallitukseen vuodelle 2019. Asiaa oli todella vaikeaa tajuta. Oikeestaan sen tajusi kunnolla vasta järjestäytymiskokouksen jälkeen, kun sain käteeni toimiston avaimet.

Tätä vuotta olen päässyt aloittamaan todella vauhdikkaasti ja tekemistä on ollut todella monipuolisesti. Tekeminen on mielekästä ja haastanut juuri sopivasti. Paljon uutta opittavaa on vielä ja innolla odotan kaikkia tulevia tehtäviä. Tunnen tehneeni hyvän päätöksen ja olen iloinen, että uskalsin vaikka päätös ei ollut helppo. Meillä on JAMKOssa todella huikea porukka tänä vuonna ja heistä kaikista ja varsinkin tutorsektori kavereistani (Eeva, Elisa ja Ama best) on tullut jo nyt minulle läheisiä ja tärkeitä.

Ps. Olin myös turhaan huolissani Konkurssin pestin loppumisesta. Tein syksyllä vielä yhden ehkä tyhmänrohkean päätöksen ja hain myös Konkurssin hallitukseen vuodelle 2019. Tästäkin syystä tänä vuonna aikatauluttaminen on äärimmäisen tärkeää. Kahden pestin hoitaminen yhtä aikaa voi olla haastavaa, mutta toistaiseksi niiden yhteensovittaminen on sujunut hyvin. Tärkeää on osata priorisoida ja käyttää kalenteria. Tästä tulee hyvä vuosi, joka opettaa minulle paljon.

Nea Tiihonen

Exchange- ja degreetutorvastaava

Edellinen artikkeli

Tavallisia opiskelijoita?

Seuraava artikkeli

JAMKOn tapahtumat Taavin silmin

Selaa kaikkia blogeja

Blogit