Kohti vahvaa ja välittävää Suomea – opiskelijoiden kustannuksella

Perjantaina 16.6. julkistettu hallitusohjelma tuntuu välittävän vahvasti vain hyvätuloisista, ja sivuuttavan jälleen kerran eduskuntavaaleissa annetut lupaukset “koulutuksen erityissuojelusta.” Opiskelijakunta JAMKO on mutustellut hallitusohjelmaa yli viikonlopun, ja iso, katkera pala jää edelleen kurkkuun.

Korkeakoulun aloituspaikkoja lisätään, mutta hallitusohjelmassa ei sanallakaan mainita, että korkeakoulujen rahoitusta lisättäisiin. Päinvastoin, korkeakoulujen rahoitusta leikataan seuraavien neljän vuoden aikana. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että EU- ja ETA- maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja korotetaan, avoimen koulutustarjonnan maksuja korotetaan ja harjoittelumaksut ovat siirtyneet valtiolle maksettavaksi.

“Hallitusohjelma toteaa, että kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee. Se on äärettömän tärkeä huomio, mutta opiskelijoiden näkökulmasta nuoriin laitetut satsaukset valuvat kuin vesi ankan selästä, mikäli nämä hyvät aikomukset unohdetaan, kun nuori astuu korkeakoulutielle. Sen suhteen tulevaisuus näyttää synkälle”, summaa JAMKOn hallituksen puheenjohtaja Lauri Kujala.

Resurssien puute ohjauksessa, opetuksessa ja tukipalveluissa heikentää valtavasti opiskelukykyä ja koulutuksen laatua. Kun jo lähtökohtaisesti vajaakuntoisia nuoria työnnetään korkeakoulukoneistoon ja puristetaan heitä pikavauhtia tuutista ulos, siinä häviävät paitsi opiskelijat, mutta myös korkeakoulut ja itse valtio. Työelämään tulee jo valmiiksi uupuneita ja osaamiseltaan puutteellista työvoimaa, kun valmistuneesta opiskelijasta saatava maksu näyttelee yhä tärkeämpää roolia korkeakoulun rahoituksessa.

Hallitusohjelmassa ei huomioida opiskelijoiden moninaisuutta tai opiskelijoiden nostamista pois köyhyysrajalta. Aikuiskoulutustuki lakkautetaan ja korkeakouluihin halutaan ensikertalaisia, jotta rahaa ei tuhlata uudelleen kouluttautuviin ihmisiin. Opiskelijat tasapäistetään suoraan toiselta asteelta tuleviksi ensikertalaisiksi, ja unohdetaan ne joiden on syystä tai toisesta kouluttauduttava uudelleen jo yhdestä tutkinnosta huolimatta. Miten käy elinikäisen oppimisen ja laadukkaan, suomalaisen koulutuksen ja osaamisen kun valtio puskee omaa tietään etsiviä nuoria kouluttautumaan alalle, joka ei ole lopulta oma tai sellainen, jossa työtä pystyy tekemään? Opiskelijakunta JAMKO pelkää, että pian korkeakoulut ovat täynnä epämotivoituneita, näköalattomia ensikertalaisia, jotka ruuhkauttavat koulutusjärjestelmää ja pahimmassa tapauksessa kuluttavat opintotukikuukautensa jäämällä korkeakoulun rattaisiin vuosiksi pyörimään.

Ratkaisuna tähän voisi olla esimerkiksi se, että ensikertalaiskiintiötä laskettaisiin ja korkeakoulupaikan vastaanottamatta jättämisestä aiheutuvia sanktioita muutettaisiin. Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi yleissivistäviä korkeakouluopintoja tai muutamia eri alojen perusopintojen alkeiskursseja, jotka voidaan sisällyttää tulevaan tutkintoon. Tämän jälkeen hakija olisi oikeutettu esimerkiksi työttömyyspäivärahaan. Ihanteellisessa tilanteessa hakija löytäisi tätä kautta oman alansa ja voisi suorittaa opintoja avoimessa korkeakoulussa ja hakea yhteishaussa valitsemaansa koulutukseen.

Asumistuesta leikataan ja sille suunnitellaan uusi edullinen, voisiko sanoa halpis-versio opiskelijoille, joka kannustaisi yhteisasumiseen. “Hallitusohjelmassa mainitaan, että jokaisella suomalaisella on oikeus omaan kotiin, mutta se ei näemmä koske vuokralla asuvia opiskelijoita, jotka voivat asua ihan hyvin kuin sillit suolassa,” hymähtää Kujala. Tässä unohdetaan jälleen myös opiskelijoiden moninaisuus, perheelliset ja vanhemmat opiskelijat.

Nyt on vielä aika kääntää kelkka oikeaan suuntaa ja pohtia uudelleen, tarkoitetaanko koulutuksen erityissuojelulla erityisiä leikkauksia koulutuksesta vai panostamista koulutukseen ja opiskelijoihin.

Lauri Kujala
JAMKOn hallituksen puheenjohtaja