Edustajistovaalien FAQ
Kun aloitin opinnot JAMKissa, olin päättänyt, etten lähde mukaan mihinkään ylimääräiseen. Halusin valmistua ripeästi ja päästä työelämään, ja ajattelin, että aktiivina olo vie niin paljon aikaa, etten pysty valmistumaan ohjeajassa. No, toisin kävi: jo ensimmäisenä syksynä päädyin mukaan oman koulutusalajärjestöni toimintaan ja seuraavana vuonna hallitukseen. Niin se opiskeluaika sitten hurahtikin koulutusalajärjestön puheenjohtajana, eettisessä toimikunnassa, edustajistossa ja keskusvaalilautakunnassa. Ja kyllä se olikin hauskaa! Sain rutkasti kokemusta luottamustoimista, kokoustamisesta ja mm. vaalien järjestämisestä. Lisäksi sain todella paljon uusia tuttuja, kavereita ja jopa ystäviä. Nyt työelämässä aktiivisuutta on katsottu todella positiivisesti ja myös itse koen saaneeni siitä paljon työelämää ajatellen.
Itselleni kävi klassiset, eli nälkä kasvoi syödessä ja luottamustoimia tuli ahnehdittua ihan kunnolla. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan jokainen voi itse valita kuinka aktiivisesti haluaa olla mukana vaikuttamassa yhteisiin asioihin. Edustajistovaaleissa ehdolleasettuminen on yksi helpoimpia tapoja lähteä mukaan vaikuttamaan. Silti ”edaattorin” tehtävä on JAMKOn suurin luottamustoimi, sillä edustajisto käyttää JAMKOssa ylintä päätösvaltaa.
Edustajistovaalien ehdolleasettuminen on käynnissä, joten vielä ehdit mukaan! Monet ovat kiinnostuneita asettumaan ehdolle, mutta työnmäärä ja ajankäyttö mietityttävät. Kirjoitin ylös usein kysytyt kysymykset ja niihin vastaukset:
Edustajistovaalit – FAQ:
1. Miten voin asettua ehdolle?
– Ehdolle voi asettua täyttämällä ja jättämällä ehdolle asettumislomakkeen. Voit asettua ehdolle sitoutumattomana ilman ryhmää, tai liittyä johonkin vaaliliittoon. Vaaliliittoja muodostavat erilaiset ryhmät joiden tavoitteet ovat samankaltaiset – toisin sanoen siis esimerkiksi puolueet tai meillä koulutusalajärjestöt. Mitä todennäköisimmin omalla koulutusalajärjestölläsi on vaaliliitto, johon voit halutessasi liittyä. Voit myös itse perustaa vaaliliiton, jos sellaista ei vielä ole. Edustajistovaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa, joten yksin sitoutumattomana on vaikeampaa päästä läpi, kun vaaliliittoon kuulumalla.
2. Mitä tarkoittaa jos minut valitaan?
– Jos sinut valitaan, se tarkoittaa sitä, että kanssaopiskelijat luottavat sinun hoitavan yhteisiä asioita mainiosti. Onnittelut! Se tarkoittaa myös sitä, että pääset käyttämään JAMKOssa ylintä päätäntävaltaa, eli päättämään muun edustajiston kanssa mm. JAMKOn valtakunnallisista kannanotoista ja jäsenmaksusta. Edustajistoon valitaan 21 varsinaista jäsentä ja 21 varajäsentä.
3. Onks siinä kauheesti työtä?!
– Ei ole. Edustajisto kokoustaa vähintään 3 kertaa lukuvuoden aikana. Asioiden määrästä riippuen kokouksia on vuodessa yleensä 5-6. Kokouksiin voi osallistua myös videoyhteyden kautta, eli ei tarvitse tulla edes koululle asti! Jos haluat voit edaattorina lähteä myös muihin toimikuntiin ja lautakuntiin (esim. ruokalatoimikunta, opintoasiain lautakunta..) Jokainen voi itse päättää kuinka aktiivinen haluaa olla!
4. Mitä siitä saa?
– Tärkein anti edaattorin työstä on sen tuoma kokemus! Saat kokemusta mm. virallisista kokouskäytännöistä ja päätöksenteosta – tunnelma on kuitenkin rento ja vapaa. Lisäksi kaupan päälle tulee paljon uusia tuttavuuksia, uusia mahdollisuuksia ja eipä tuo huonolta näytä CV:ssäkään. Halutessasi saat aktiivina toimimisesta myös opintopisteitä vapaasti valittaviin opintoihin.
5. No miksen mä sit ole jo lähtenyt ehdolle?
– No niinpä! Lomakkeen saa netistä ja sen voit palauttaa JAMKOn toimistolle.
Ps. Koska kuitenkin mietit miten sen valmistumisen kanssa sitten kävi: hyvin kävi. Valmistuin puoli vuotta ohjeaikaa ennen 23 ylimääräistä opintopistettä plakkarissa. Aina aktiivisuus ei siis tarkoita opintojen viivästymistä – joskus hommat tulee hoidettua jopa reippaammin alta pois, koska on niin paljon muutakin touhua!
Karoliina
tutor- ja liikuntasihteeri
sosionomi (AMK) vuosimallia 2014