Hiihdotonloma

Hiihtolomaa, tai niin kuin meillä sanotaan ammattikorkeakoulussa kontaktivapaataviikkoa, vietetään helmikuun ja maaliskuun vaihteessa. Minulle hiihtoloma on ollut tällä viikolla. Katsoin huvikseen Wikipediasta hiihtoloman historiaa. Siinä kerrottiin, että ”Jo 1920-luvulla Grankulla Samskolan johdossa oli herännyt ajatus keskitalven pidemmästä lomasta, jotta oppilaille tarjoutuisi tilaisuus hiihtourheilun laajamittaiselle harrastamiselle.” Eli siis loman tarkoituksena oli alun perin se, että opiskelijat ja koululaiset saisimme käyttää kokonaisen viikon urheiluun sisälläolon sijasta.

Ei taida hiihtäminen olla enää se juttu, mihin opiskelijat tämän loman käyttävät. Hiihtoloma tuntuu minulle ainakin nykyään siltä, että sen tarkoituksena on saada kaikki koulujutut ja jos vielä sen jälkeen jää aikaa, niin sitten voi rentoutua ja lomailla – ja miksei käydä jopa siellä hiihtämässäkin. On toki poikkeuksiakin. Jotkut onnekkaat lähtevät harrastamaan hiihdon sukulaislajia, eli laskettelua. Ja jos oikein flaksi käy, niin voi päästä lomalle vaikkapa jonnekin etelänlämpöön. Kun taas tätä opiskelijaa lämmittää vain läppäri.

Mutta on tässä minunkin lomassani jotain hyvää. Kun kaverit ovat lähteneet häiritsemästä omille paikkakunnilleen, niin pystyy keskittyä paremmin koulujuttuihin. Itsekin lähdin täältä opiskelijoiden lähdön vuoksi autioituneesta Jyväskylästä kotipaikkakunnalleni. Siellä pystyin ottamaan iloa irti lomasta paremmin, sillä ei tarvinnut huolehtia arkipäiväisistä askareista.

Lomaa on enää jäljellä pari päivää, kunnes pitää taas palata sorvin ääreen. Viimeiset lomapäivät aion viettää katsomalla hömppäsarjoja siskon kanssa ja olla syömättä terveyssuositusten mukaan. Huominen menee kylläkin töissä, mutta ehkä sunnuntaina keksisi jotain spesiaalia.

Yrittäkäähän tekin viettää loppuloma stressaamatta meneillään olevia tai tulevia koulujuttuja!  😎

 

– Jarna, vertaistutorvastaava