Opiskelijan hyvinvointi

JAMKOn sosiaalipoliittinen edunvalvonta pyrkii valvomaan ja edistämään opiskelijoiden kokoinaisvaltaista hyvinvointia. Sosiaalipoliittinen edunvalvonta keskittyy hyvinvointiin liittyviin tekijöihin esimerkiksi terveydenhuoltoon ja opintososiaalisiin etuuksiin kuten opiskelijoiden saamiin tukiin. Lisäksi sosiaalipoliittinen edunvalvonta valvoo esteettömyyden, yhdenvertaisuuden ja eettisten periaatteiden toteutumista Jamkissa ja JAMKOssa.

Lisätietoja

JAMKOn sosiaalipoliittinen vastaava, sopo(a)jamko.fi

Asuminen

Opiskelija-asuminen on muuttunut Jyväskylässä parempaan päin, eikä opiskelija-asuminen automaattisesti tarkoita usean hengen soluhuoneistoja tai pitkiä välimatkoja. Vaihtoehtoja on tarjolla paljon ja kannattaakin asuntoa etsiessä pohtia, että

  • missä ja kenen kanssa haluat asua?
  • millaiseen vuokranantajaan haluat sitoutua?
  • minkä verran haluat maksaa asumisesta?
  • millaisia palveluita haluat asunnon lähellä olevan?
  • haluatko kulkea julkisilla vai pyörällä?

Olemme koonneet tietopaketin asunnonetsinnän ja vuokralaisen tueksi.

Lue lisää

Opintotuki

Päätoimisena opiskelijana voit saada opintorahaa ja valtion lainantakausta. Lisäksi voit saada yleistä asumistukea.

Suomessa suoritettaviin opintoihin opintorahaa voivat saada Suomen kansalaiset ja tietyin ehdoin myös muiden maiden kansalaiset. Myös ulkomailla suoritettaviin opintoihin on mahdollista saada opintotukea tietyin ehdoin. Korkeakouluopinnoissa opintorahan määrään vaikuttaa se, milloin olet aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintosi ja kuinka laajaa tutkintoa suoritat.

Opintorahan myöntämisperusteina ovat oppilaitokseen hyväksyminen, päätoiminen opiskelu ja taloudellisen tuen tarve. Opintoraha on veronalaista tuloa ja erikseen pankista haettava laina maksetaan takaisin opintojen päätyttyä. Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle lainatakaus myönnetään automaattisesti ja opiskelija voi sopia lainasta valitsemansa pankin kanssa. Maksuhäiriö ei välttämättä estä opintolainan valtiontakauksen saamista.

Karkeasti arvioiden yksin vuokralla asuvan pienituloisen opiskelijan kuukausittaiset tuet muodostuvat noin 250 euron opintorahasta, 650 euron opintolainasta ja 275–405 euron asumistuesta hänen asuinkuntansa mukaan. Opintotuen ja asumistuen yhteismäärä on 1.8.2017 alkaen 1 175–1 305 e/kk. Arvioi omien tukiesi määrä.

Aiemmat opinnot vaikuttavat tukikuukausien määrään. Yksittäisen tutkinnon enimmäistukiaika riippuu sen laajuudesta ja opintojen aloittamislukuvuodesta. Lisäksi tuloraja määrittää kuinka paljon saat ansaita opintorahan lisäksi kalenterivuoden aikana. Vuositulot lasketaan bruttona eli tulona ennen veroja. Jos tulosi ylittävät tulorajan korkeintaan 220 eurolla, sinulta ei peritä tukea takaisin. Voit saada tulot milloin tahansa kalenterivuoden aikana, kunhan ne eivät ylitä vuositulorajaasi. Vuositulorajaa voi korottaa palauttamalla tai peruuttamalla opintorahaa joiltain kuukausilta.

Opintotuen saaminen ja jatkuminen edellyttää opiskelijalta opintojen etenemistä. Opiskelijan tulee suorittaa keskimäärin 5 opintopistettä tukikuukautta kohden. Opiskelijan on myös suoritettava vähintään 20 opintopistettä lukuvuoden aikana, että on oikeutettu opintotukeen kyseisen lukuvuoden aikana.

Lisätietoa opintorahasta, sen hakemisesta ja opintolainasta.

 

Yleinen asumistuki

Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat kuuluvat yleisen asumistuen piiriin. Opintotuen asumislisä puolestaan kuuluu ulkomailla opiskeleville sekä mm. kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskeleville, jotka asuvat oppilaitoksen asuntolassa. Ulkomaalainen voi saada asumistukea, jos hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Asumistuen määrään vaikuttavat ruokakunnan bruttotulot, asumismenot sekä muut asumisolosuhteet eli ruokakunnan koko sekä asuinkunta. Opintoraha on asumistuessa huomioitavaa tuloa, mutta yleistä asumistukea ei lasketa tulona opintorahaa haettaessa. Opintolainan määrä ei vaikuta yleisen asumistukeen tulona. Yleinen asumistuki ei ole henkilökohtainen tuki, joten samaan ruokakuntaan kuuluvat hakevat yhteisen asumistuen.

Samaan ruokakuntaan katsotaan kuuluvaksi:

  • samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset
  • muualla asuva puoliso ja alaikäiset lapset
  • yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet
  • erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet, jos he ovat yhteisesti vastuussa koko asunnon vuokrasta. Alivuokralainen kuuluu eri ruokakuntaan kuin päävuokralainen, jos he eivät ole sukulaisia.

Yleinen asumistuki ei ole opinnoista riippuvainen tuki. Asumistuki maksetaan kuun ensimmäisenä päivänä myös niiltä kuukausilta, jolloin henkilö ei opiskele.

Kelan sivujen laskurilla voit arvioida tuen määrää, kerrotaan asumistuen tulorajat ja hyväksyttävät asumismenot.

Lisää yleisestä asumistuesta ja sen hakemisesta Kelan sivuilta

Perustoimeentulotuki ja muut mahdolliset tukimuodot

Kelan myöntämää perustoimeentulotukea voi saada henkilö, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Opiskelija voi saada perustoimeentulotukea, mutta vain vasta kun muut opiskelijoille tarkoiteut tuet on kartoitettu.  Opiskelijan on ensin haettava opintorahaa ja opintolainan valtiontakausta sekä yleistä asumistukea. Toimeentulotuella ei voi pidempiaikaisesti opiskella, vaan Kelasta ohjataan ensisijaisiin etuuksiin kuten työttömyysturvaan. Kesäajalla opiskelijan tulisi ensisijaisesti hakea kesätöitä tai opiskella. Jos työllistyminen, kesäopintotuki tai muu toimeentulo ei ole mahdollista, olet mahdollisesti oikeutettu  perustoimeentulotukeen. Lisää perustoimeentulotuesta.

Jos sairastut

Sairauden pitkittyessä on kannattaa keskeyttää opintotuki ja hakea sairauspäivärahaa, joka ei kuluta opiskelijan rajallisia opintotukikuukausia. Pitkäaikaisella tarkoitetaan yli 2 kk kestävää sairaslomaa. Tuolloin opiskelija voi hakea Kelasta sairauspäivärahaa. Jos olet saanut opintorahaa sairastumistasi edeltäneiden 4 kuukauden aikana (yksikin kuukausi riittää), sairauspäivärahasi on aina vähintään samansuuruinen kuin opintorahasi. Lue lisää opiskelijan sairauspäivärahasta

Toipumisaikana sinun on mahdollista opiskella pienimuotoisesti. Keskustele kuitenkin ensin lääkärisi kanssa asiasta, edistääkö opiskelu toipumistasi. Myös opettajatutorisi on hyvä tietää, jos opiskelet kevyemmin. Muista hoitaa läsnäoloilmoittautumisen ko lukukaudelle.

Saadessasi sairauspäivärahaa sinun on mahdollista opiskella

  • 24 opintopistettä lukuvuodessa
  • 12 opintopistettä lukukaudessa
  • 3 opintopistettä kuukaudessa.

Taloudellinen hyvinvointi on osa kokonaishyvinvointia

Yhteistyökumppanimme OP on koonnut kattavan paketin opiskelijan talouden tueksi.

Lue lisää

Terveydenhuolto

Korkeakouluopiskelijan opiskeluterveydenhuolto

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaa opiskeluterveydenhuollon palvelut kaikille tutkintoa opiskeleville korkeakouluopiskelijoille. YTHS:n palveluihin oikeutettuja ovat läsnä olevaksi ilmoittautuneet opiskelijat, jotka suorittavat

  • ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa
  • alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa.

Vaihto-opiskelijat, avoimen korkeakoulun opiskelijat, polkuopiskelijat tai tilauskoulutusopiskelijat eivät ole oikeutettuja YTHS:n palveluihin. Vastaavat palvelut saat asuinalueesi terveyspalveluiden kautta.

Opiskelijat voivat tarvittaessa asioida missä tahansa YTHS:n omassa palvelupisteessä opiskelupaikkakunnasta tai kotipaikkakunnasta riippumatta.

YTHS:n tarjoamiin palveluihin kuuluvat mm.

  • Perusterveydenhuollon palvelut
  • Suun terveydenhuolto
  • Terveystarkastukset
  • Mielenterveyspalvelut
  • Seksuaaliterveyden edistäminen
  • Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset
  • Rokotukset
  • Etäpalvelut

YTHS:n lääkäri voi myös kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon hakeutumista varten. YTHS:n henkilökunta opastaa aina opiskelijan tarvittavien palveluiden pariin.

Opiskeluterveydenhuollon palveluista voit lukea Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön verkkosivuilta

Terveydenhoitomaksu maksetaan Kelalle

YTHS:n palveluihin oikeutetut opiskelijat maksavat terveydenhoitomaksun Kelalle. Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksun määrä tarkistetaan vuosittain. Sinun täytyy maksaa se Kelalle sekä kevät- että syyslukukaudelta. Sinulle ei lähetetä laskua, vaan maksu pitää maksaa oma-aloitteisesti.

Kelan sivuilta löydät tietoa terveydenhoitomaksun maksamisesta ja sen aikataulusta. Sivuilta löytyy ohjeet myös asiointipalvelussa asioimiseen ja terveydenhoitomaksun maksamiseen.

Perheelliset opiskelijat

Perheen ja opintojen yhteensovittaminen vaatii huolellista suunnittelua, joustavuutta ja oman jaksamisen huomioimista. Sinulla on oikeus tuoda esiin esimerkiksi kurssipalautteessa tilanteet, joissa olet kokenut perheen ja opiskelun yhdistämisen vaikeaksi. Tämä auttaa korkeakoulua kehittämään koulutusta ja opetuskäytänteitä joustavimmiksi.

Esimerkiksi jos lapsesi sairastuu, sinulla on oikeus olla kotona hoitamassa häntä. Sallittujen poissaolojen määrästä tai kurssilla vaadittavista suorituksista ei kuitenkaan voida poiketa perhesyihin vedoten, mutta neuvottelemalla korvaavista suoritustavoista hyvässä hengessä, auttaa opintojen etenemisessä.

Perheellisen opiskelijan kannattaa tutustua ja hyödyntää kaupungin, valtion ja yhdistysten tarjoamiin tukipalveluihin ja sosiaalietuuksiin. Esimerkiksi ajankohtaisen perhevapaauudistuksen myötä perheen on helpompi sovitella elämäntilannetta myös opintoja silmällä pitäen. Monet järjestöt tarjoavat lyhytaikaista lastenhoitoapua mm. tentin ajaksi ja opiskelijakunta tukee sinua, mikäli koet tulleesi kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti.

Perheellisten opiskelijoiden oppaassa on kattavasti tietoa erilaisista sosiaalisista ja taloudellisista tukimuodoista.

Perheellisten opiskelijoiden opas

Opiskelijan tuet Kelan sivulla

 

Yhdenvertaisuus ja esteettömyys

JAMKO tukee yhdenvertaista, tasa-arvoista ja esteetöntä opiskeluympäristöä! Opintosi voivat edistyä suunnitellusti, vaikka sinulla olisi oppimisvaikeus, sairaus tai vamma, erilainen kieli- ja kulttuuritausta tai muita opiskeluun mahdollisesti vaikuttavia asioita. Jos tarvitset tukea tai erityisjärjestelyjä opintojesi aikana, ota ensin yhteys yksikkösi opintojen ohjaajaan. Myönnetty tuki voi olla esimerkiksi lisäaika tenttiin, oppimistehtävien vaihtoehtoiset suoritustavat, verkko-opinnot, kielellisten taitojen lisäopinnot, tulkkipalvelut ja erilaiset oppimista tukevat apuvälineet.

Opetuksen laadun tulee olla yhdenvertaista ja tasa-arvoista sukupuolesta, kieli- tai kulttuuritaustasta tai fyysisestä ominaisuudesta riippumatta. Opettajien tulee kannustaa ja huomioida opiskelijoita tasa-arvoisesti, opiskelijalla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada ohjausta ja epäkohtiin tulee puuttua tasapuolisesti.

Jos koet tulleesi kohdelluksi epäasiallisesti, kannattaa asia ottaa reilusti esille asianosaisen kanssa. Voit myös ottaa yhteyttä JAMKOn häirintäyhdyshenkilöön tai JAMKOn edunvalvontaan.

Lainsäädäntö soveltumattomuustilanteissa

SORA-lainsäädännön tarkoituksena on ohjata toimintaa sellaisissa tilanteissa, joissa epäillään henkilön olevan soveltumaton alalle jo hakuvaiheessa tai opintojen aikana. SORA turvaa myös hakijan tai opiskelijan oikeuksia ja yhdenvertaisuutta opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa. Osa koskee Jamkissa vain sosiaali- ja terveysalan AMK-opiskelijoita ja ammatillisia opettajaopintoja, jotkut lain osat, kuten huumetestaukseen tai väkivaltatilanteisiin liittyvät toimet, koskevat kaikkia opiskelijoita. Lue lisää käytänteistä soveltumattomuusasioissa. 

Lisätietoja aiheesta löytyy tasa-arvovaltuutetun sivuilta. Tasa-arvovaltuutettu on riippumaton ja itsenäinen viranomainen, joka valvoo tasa-arvolakia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa

Tasa-arvovaltuutettu: Syrjintä kouluissa ja oppilaitoksissa

Häirintä ja häirintäyhdyshenkilöt

Häirintä voi olla esimerkiksi syrjintää, epätasa-arvoista kohtelua esim. arvioinneissa, poissulkemista, silmätikuksi ottamista, uhkailua tai sanallista tai fyysistä käyttäytymistä, joka on kohteeksi joutuneesta halventavaa, loukkaavaa tai ahdistavaa. Häirintä voi liittyä sukupuoleen, ikään, mielipiteeseen, etnisyyteen tai kulttuuritaustaan taustaan, vammaan, ulkonäköön, uskontoon tai sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Ahdistelu ja seksuaalinen häirintä voivat ilmetä esimerkiksi sukupuolisesti vihjailevina eleinä, kaksimielisinä puheina tai vitseinä, seksuaalissävytteisinä vihjailuina, sukupuolta tai ulkonäköä koskevina huomautuksina, fyysisenä kosketteluna tai ehdotuksina tai vaatimuksina, jotka liittyvät seksuaaliseen kanssakäymiseen.

Mitään näistä ei tule sietää, ja myös koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus ehkäistä yhdenvertaisuuslain vastaista toimintaa ja puuttua siihen. Jamkilla on yhdenvertaisuussuunnitelma ja epäasiallisten tilanteiden käsittelyprosessi tilanteiden varalle. Myös JAMKOn omaa toimintaa ohjaa yhdenvertaisuussuunnitelma sekä turvallisemman tilan periaatteet. 

Jos joudut epäasiallisen kohtelun kohteeksi korkeakouluyhteisössä, kannattaa heti ilmaista, että tilanne ei tunnu hyvältä tai sopivalta. Jos asia ei muutu tai etene keskustelulla tai tilanteeseen tulee ristiriitoja, opiskelija voi ottaa yhteyttä opiskelijakunnan häirintäyhdyshenkilöihin matalalla kynnyksellä.

Häirintäyhdyshenkilö

Häirintäyhdyshenkilö on opiskelijakunnan nimeämä henkilö, jonka tehtävänä on tukea opiskelijoita asioissa, joissa epäillään häirintää, yhdenvertaisuusongelmia tai muuta väärinkäytöstä.

Kaikista jatkotoimenpiteistä päätetään yhteistyössä opiskelijan kanssa. Häirintäyhdyshenkilö kuuntelee ja auttaa löytämään vaihtoehtoja tilanteen edistämiseksi. Häirintäyhdyshenkilö toimii ehdottoman luottamuksellisesti ja aina vain asianomaisen henkilön luvalla.

Häirintäyhdyshenkilö voi tarjoata neuvoja esimerkiksi opiskelijalle, tutorille tai koulutusalajärjestölle, joka on havainnut korkeakouluyhteisössä häirintää, syrjintää tai epätasa-arvoista kohtelua, mutta ei ole joutunut itse sen kohteeksi.

Ota yhteyttä JAMKOn häirintäyhdyshenkilöön

Häirintäyhdyshenkilöt toimivat JAMKOssa kaikkien Jamkin opiskelijoiden tukena. Opiskelijakunnan häirintäyhdyshenkilöt ovat usein vertaisia, Jamkin ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja JAMKOn aktiiveja, jotka on koulutettu tehtävään. JAMKOssa on aina vähintään yksi vakituinen häirintäyhdyshenkilö, joka yleensä kuuluu JAMKOn henkilökuntaan. Hän tukee muita häirintäyhdyshenkilöitä heidän työssään ja edistää toiminnan pysyvyyttä. Voit ottaa yhteyttä keneen tahansa sinulle sopivaan henkilöön, suomeksi tai englanniksi.

Häirintäyhdyshenkilö toimii ehdottoman luottamuksellisesti ja aina opiskelijan luvalla. Häirintäyhdyshenkilö kuuntelee, auttaa eteenpäin hankalassa tilanteessa ja on tukena asian selvittämisessä.

Ota yhteyttä

Anna Tarvainen-Illi, hairinta(a)jamko.fi (JAMKOn henkilöstö)
Janna Komonen, janna.komonen(a)jamko.fi (JAMKOn aktiivi)
Riku Kettunen, riku.kettunen(a)jamko.fi (JAMKOn aktiivi)
Annu Suvilehto, annu.suvilehto(a)jamko.fi (JAMKOn aktiivi)
Hanna Rantakokko, hanna.rantakokko(a)jamko.fi (JAMKOn aktiivi)
Aamos Wilhelms, aamos.wilhelms(a)jamko.fi (JAMKOn aktiivi)

Yhteydenotto nimettömänä

Alla olevalla lomakkeella voit ottaa yhteyttä JAMKOn häirintäyhdyshenkilöön nimettömänä, jos haluat esimerkiksi tuoda häirintätilanteen, tasa-arvokysymyksen tai muun väärinkäytöksen JAMKOn tietoon.

Lomakkeen viestit lähetetään JAMKOn häirintäyhdyshenkilölle ja henkilökunnan jäsenelle Anna Tarvainen-Ilille. Lomakkeen tietoja voidaan suostumuksella välittää häirintäyhdyshenkilöille esimerkiksi JAMKOn tilaisuuksissa asian käsittelyä varten. Jos haluat, että otamme sinuun yhteyttä, täytä yhteystietosi lomakkeeseen.

Täytä lomake tästä

 

Koulutusalajärjestöjen häirintäyhdyshenkilöt

Koulutusalajärjestöjen häirintäyhdyshenkilöt ovat tietyn alan opiskelijoita, mutta he toimivat myös yli koulutusrajojen. Voit siis ottaa yhteyttä myös toisen alan häirintäyhdyshenkilöön näin halutessasi. Koulutusalajärjestöjen toimijat vaihtuvat vuosittain, eikä kaikilla koulutusalajärjestöillä ole aina tehtävään nimettyä henkilöä.

Katso KAJ:jen häirintäyhdyshenkilöiden yhteystiedot JAMKin intrasta

Nyyti ry

Nyyti ry edistää ja tukee opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja web_nyyriry-logo-n-versio-rgbelämänhallintaa. Nyytin yhteisöllinen ja monipuolinen toiminta lähtee opiskelijoiden tarpeista ja elämäntilanteista. Mikään aihe ei ole liian pieni tai suuri yhteydenotolle. Nyyti tarjoaa tietoa, vertaistukea ja mm. voit osallistua myös vapaaehtoisena.

Nyytin tarina rekisteröitynä yhdistyksenä alkoi Opiskelijoiden mielenterveys- ja yhteisöasumiskokeilu -projektista 1984. Siitä lähtien Nyyti on tarjonnut apua tuhansille opiskelijoille.

Nyyti ry:n kotisivut