Älä hyväksy häirintää
Jokaisella on oikeus toimia, opiskella ja tehdä työtä turvallisessa ympäristössä, jossa hän tulee kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään. Tällaiseen ympäristöön ei kuulu ulkopuolelle sulkeminen, toisen työn väheksyminen, halventaminen, silmätikuksi ottaminen, eriarvoinen kohtelu esimerkiksi arvioinneissa, sukupuolta, ulkonäköä tai ominaisuuksia koskevat huomautukset, saati sitten seksuaalinen ahdistelu, uhkailu tai fyysinen väkivalta. Näitä häirinnän muotoja ei pidä hyväksyä missään tilanteessa, ja niiden ehkäiseminen on koko yhteisön asia.
Häirintätapaukset ovat aina herkkiä tilanteita, sillä häirintä on subjektiivinen, omakohtainen kokemus. Häirintätilanteeseen liittyy usein uhkaava ja nöyryyttävä ilmapiiri, joka voi jäädä kolkuttamaan takaraivoon itsepintaisesti ja pitkällä aikavälillä se syö henkistä jaksamista, turvallisuuden tunnetta ja pahimmassa tapauksessa lamaannuttaa. Häirinnästä puhuttaessa tulee kuitenkin myös huomioida se, että ristiriidat, joita väistämättä tulee opiskelussa tai työssä eteen, eivät liity aina suoraan häirintään. Säädetyt velvoitteet, vaatimukset ja omat vastuut on huolehdittava, kuten esimerkiksi opiskelijana opintojen suorittaminen tutkintosäännön mukaisesti.
Haasteita ihmisten välisiin kanssakäymisiin tuo se, että tilanne, minkä joku kokee ahdistavana, ei välttämättä näyttäydy toiselle samanlaisena. Se ei kuitenkaan lievennä asian vakavuutta millään tasolla. Asia kannattaakin ottaa esille asianosaisen kanssa, ja kertoa, että kokee tilanteen kiusallisena ja että toivoo tilanteeseen muutosta. Näin vältetään väärinkäsityksiä ja samalla myös annetaan toiselle mahdollisuus korjata käytöstään. Jos tilanne ei kuitenkaan ratkea, ja häiritsevä käyttäytyminen jatkuu, tulee asiaan reagoida entistä tiukemmin. Työpaikalla asian voi ottaa esille oman työnantajan tai häiritsijän työnantajan kanssa, tai koulussa voi jutella oman tutoropettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Häirityksi tulleella ei ole aina uskallusta tai voimia käydä yksin selvittämään asiaa tai puolustamaan oikeuksiaan. Siksi opiskelijoiden tukena JAMKissa on JAMKOn häirintäyhdyshenkilö. Häirintäyhdyshenkilö ei ole tuomari, joka vaatii asianosaisen tilille ja ratkaisee asian, vaan hänen ensisijainen tehtävänsä on kuunnella häirinnän kohteeksi tullutta ja tukea häirintätilanteessa. Häirintäyhdyshenkilöä sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus ja konkreettisiin toimenpiteisiin ryhdytään vain, jos opiskelija näin haluaa.
Yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki turvaavat yksilön oikeuksia häirintätilanteissa. Korkeakouluissa toimintaa ohjaavat ammattikorkeakoululaki, korkeakoulukohtainen tutkintosääntö sekä JAMKissa eettiset periaatteet, joilla varmistetaan turvallinen ja yhdenvertainen opiskelu- ja työympäristö. Tärkeimmässä asemassa häirintäkäyttäytymisen ehkäisyssä ovat kuitenkin koko yhteisön toimijat, oli kyse sitten pienestä kaveripiiristä, koulutusalasta tai kokonaisesta korkeakoulusta. Koko yhteisön toiminnalla määritetään millainen käytös on hyväksyttävää ja vaikeneminen tai pois katsominen on selkeä viesti. Jos siis kohtaat itse häirintää, nosta rohkeasti kissa pöydälle tai ota yhteyttä häirintäyhdyshenkilöön. Jos huomaat omassa piirissäsi syrjimistä tai epäasiallista käytöstä, näytä, että teidän porukassa se ei ole ok. Kiperämmissä ja laajemmissa tilanteissa JAMKOn edunvalvonta tai oma koulutusalajärjestösi auttavat tilanteen ratkaisussa.
Anna Tarvainen-Illi
Viestintä- ja edunvalvontasihteeri ja häirintäyhdyshenkilö, hairinta@jamko.fi