Estääkö opiskelijoiden laiskuus laadukkaan opiskelun?

Rohkea, täysin kaikkiin tieteellisiin tutkimuksiin perustumaton, veikkaukseni on, että 99% JAMKin opiskelijoista näkee tässä koulussa jotain kehitettävää, oli se sitten tukipalveluiden riittämättömyydessä, opintotarjonnan sisällössä tai parkkipaikkojen vähyydessä. Seuraava, jälleen kerran täysin tutkimaton väitteeni on, että lähes kaikki mainitsevat näistä kehityskohteista ääneen kavereiden kanssa jutellessa. Ääni ei vain kanna tiiviin keskusteluringin ulkopuolelle, eikä mitään muutoksia tapahdu, koska viesti ei kulje tarpeeksi korkeille tahoille saakka.

Mitä jos mielipiteet sanottaisiinkin ääneen palautetta kysyttäessä? Itse palvelujen käyttäjät, jotka haasteet parhaiten tuntevat, näkevät ja kokevat, toisivat kehitysehdotukset päättävienkin tahojen tietoisuuteen ja asiat kehittyisivät. Kehitysmahdollisuuksien realiteetit huomioiden, luonnollisesti. Tämä olisi varmasti meille kaikille paras mahdollinen skenaario, sillä tällöin päättävillä tahoilla olisi paremmat eväät toiminnan kehittämiseen ja meidän opiskelijoiden tulevaisuus näyttäisi tämän myötä entistä valoisammalta, paremmalta ja meidän toiveitamme vastaavalta.

Meillä kaikilla on kuitenkin yhteinen tavoite: kehittyä entistä paremmaksi ja toimivammaksi korkeakouluksi. Tämä vaatii kuitenkin yhteistyötä, sillä ilman opiskelijoiden tärkeitä mielipiteitä on henkilökunnan kehittämispäätösten tekeminen erittäin haastavaa. Vuosittaisilla Jupinaviikoilla opiskelijoille tuodaan hopealautasella helppo keino tuoda ajatuksiaan sekä ideoitaan ilmi. Vaikuttaminen on harvoin yhtä jouhevaa.

Jupinaviikot keräävät palautetta korkeakoulun laadusta, mikä näyttäytyy opiskelijalle juuri niiden tukipalvelujen toimivuutena, opintotarjontana sekä mahdollisuutena pysäköidä kulkuväline toimivasti koulun läheisyyteen. Kukaan muu ei voi näitä asioita opiskelijan näkökulmasta arvioida, kuin opiskelija itse. Sinä.

Vastaa ja vaikuta. Sano se ääneen. Jupise.

Rakkain terveisin,

koponne
Mirva Jokilehto