Kannanotto: Opiskelijan ei tule kantaa vastuuta korkeakoulutuksen rahoituksesta

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO on erittäin huolissaan valtiovarainministeriön väläyttelemistä tutkintomaksuista toiseen ja jopa ensimmäiseen korkeakoulututkintoon. Valtiovarainministeriö julkaisi hiljattain julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen, jossa se esitti, että korkeakouluopiskelijat ovat keskimäärin valmistuessaan korkeatuloisia, joten he voivat maksaa opinnoistaan enemmän itse. Tällä perusteella valtiovarainministeriö leikkaisi korkeakouluopiskelijoilta opintotuesta, aikuiskoulutustuesta, ateriatuesta, opintolainahyvityksestä ja asumistuesta. Opiskelijakunnan näkökulmasta leikkausperuste ei ole realistinen tai reilu, sillä palkkaus voi vaihdella samalla alalla, riippuen siitä mihin työllistyy. Lisäksi palkkauksessa on alojen välillä valtavia eroja. “Itse valmistun sairaanhoitajaksi, enkä pidä itseäni kovinkaan korkeatuloisena 2600 euron keskipalkalla,“ tokaisee JAMKOn hallituksen puheenjohtaja Lauri Kujala.

JAMKO pitää erikoisena sitä, että valtion tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrää 50 % nuoresta ikäluokasta 2030 mennessä, mutta samaan aikaan joka puolelta vilautellaan maksullista koulutusta. Sivistystyönantajat ry eli Sivista kirjoitti vuodenvaihteessa, että toinen korkeakoulututkinto pitäisi olla maksullinen, sillä toista kertaa kouluttautuvat vievät paikat ensimmäiseen tutkintoon hakevilta. Kannanotossa kaadettiin vastuu nuorten välivuosista toiseen tutkintoon kouluttautuvien niskoille, eikä sinne, jonne se kuuluisi, eli niille päättäjille, jotka painottivat ylioppilastutkinnon arvosanoja yli pääsykokeiden ja nostivat ensikertalaisten kiintiöitä.

Opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään jatkuvasti. Eri ruoka-avuissa opiskelijat näkyvät kasvavana segmenttinä ja osa opiskelijoista joutuu ottamaan opintolainaa, jotta selviää nousevista elinkustannuksista. Nyt opintolainaa halutaan pätkiä pienempiin eriin, jotta opintojen loppuvaiheessa se ei menisi muihin kuin elinkustannuksiin. Valtio haluaa, että opiskelu olisi enemmän lainapainotteista, mutta silti halutaan rajoittaa sitä, miten takaisinmaksettavaa lainaa käytetään. Onko mikään muu laina luonteeltaan tällainen? Opiskelijat ajetaan toistuvasti kohtuuttomien valintojen eteen. Toisaalla painostetaan ottamaan lainaa elämiseen ja toisaalla tekemään työtä opintojen ohella. Viimeisessä vaihtoehdossa monella tulee eteen sekä tulorajat että jaksaminen. Ei siis ole yllättävää, että kolmasosa korkeakouluopiskelijoista on psyykkisesti kuormittuneita.

Myös korkeakoulut ovat ahtaalla. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on todennut eduskuntavaalitavoitteissaan, että se haluaa tutkia myös maksullisen tutkintokoulutuksen mahdollisuutta, jos ammattikorkeakouluille ei tule lisää rahoitusta. JAMKO on huolissaan suuntauksesta, jossa taloudellista painetta laitetaan opiskelijoiden olemattomalle kantokyvylle. Paljon lastataan sellaisten ihmisten harteille, joilla on 6 miljardia euroa lainaa vuonna 2023, käyvät töissä opintojen ohella ja ovat jaksamisensa äärirajoilla. Jatkuvat vierailut kukkarolla alkavat tuntua opiskelijoiden opiskelukyvyssä, ja siksi JAMKO kannattaa 100 euron tasokorotusta opintotukeen.

Opiskelijakunta JAMKOn puolesta
Hallituksen puheenjohtaja Lauri Kujala, pj(a)jamko.fi