Mitä jos ei vaan enää valmistuttaisi?
Siitä lienee jo liian pitkä aika, kun nykyiset eduskunnan päättäjät ovat itse istuneet lukion tai ammattiopiston penkillä pohtimassa sitä, mihin korkeakouluun tulevaisuudessa suuntaisi. Eduskunnassa äänestettiin tiistaina 10.3. lakiesityksestä, jonka myötä toiseen saman tasoiseen korkeakoulututkintoon ei myönnetä enää opintotukea, vaikkei opiskelija olisi ensimmäisen tutkinnon aikana nostanut yhtäkään tukikuukautta. Esitys meni läpi äänin 95-91 ja siitä äänestetään toisen kerran tulevana perjantaina 13.3.
Itse lukiota neljä vuotta käyneenä ja omaa alaa etsineenä voin sanoa, että alle kaksikymppisenä tehdystä päätöksestä ei pitäisi rangaista näin kovalla kädellä. Nuoren mielessä myllertää monta asiaa, kuten valmistuminen, kotoa pois muuttaminen, mahdollisesti varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaminen, saako niitä kesätöitä ja mikä musta tulee isona. 
Keväällä 2012 koetin itse tehdä oikeita ratkaisuja keskellä kuohuntaa ja alat vaihtelivat opettajasta lääkäriin ja kävi mielessä insinöörin opinnotkin. Lopulta päädyin opiskelemaan toimintaterapiaa. Olen monesti nykyisten opintojeni aikana pohtinut olenko oikealla alalla ja opintolainaa nostaneena kynnys lähteä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun toiselle linjalle on jo nyt tarkkaan harkittu aihe, saati sitten jos reilun vuoden päästä valmistun ja tukea oman tutkinnon täydentämiseen ja uudelle asteelle viemiseen ei Suomen valtion puolesta anneta. Käytännössä minun ei kannata valmistua toimintaterapeutiksi, mikäli opintojeni loppuvaiheessa työllisyystilanne alalla näyttää huonolta.
Sitä saa mitä tilaa. Tänä päivänä suomalainen yhteiskunta vaatii moniosaajia ja koko ajan uusia innovaatioita. Tällaisenaan opintotuen muutos valmistaa mielestäni tietyllä muotilla tehtyjä asiantuntijoita uraputkeen ja syö luovuutta. Onko Suomella varaa yksipuoliseen koulutukseen ja samasta muotista tuleviin osaajiin sen sijaan, että toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon opintotukea myöntämällä Suomen työelämä saa mitä vaatii? Entä alan huono työllisyystilanne tai mahdollinen työperäinen sairastuminen? Läpimennessään laki vetäisee maton korkeakoulutetun jalkojen alta ja pakottaa etsimään vaihtoehtoja alemmista ammattitutkinnoista tai siirtymään sosiaalietuuksien piiriin.
Olen sitä mieltä, että poistamalla opintotuen toisesta korkeakoulututkinnosta Suomi saa paljon lisää työttömiä, moniongelmaisia ja korkeakoulututkinnon kesken jättäneitä nuoria. Nyt olisi aika korjata kurssi ja todella jättää opintotuki rauhaan. Kaiken tämän muutoksen ja myllerryksen keskellä se kaikista tärkein unohtuu. Nimittäin opiskelu.
Terveisin Niina, hallituksen puheenjohtaja