Uutta kohti

Viikko sitten astelin pitkin tuttua katua, kohti kevätauringon valaisemaa tuttua rakennusta. Kävelin läpi tuttujen käytävien, astuin läpi tuttujen ovien. Omista vuosistani JAMKin opiskelijana ei ole lopulta kulunut juurikaan aikaa, mutta nyt olen tuttujen neliöiden keskellä aivan uudessa tilanteessa. Sillä vaikka ympäristö on tuttu, on nykyinen näkökulma JAMKOn uutena hyvinvoinnin ja ohjauksen asiantuntijana uusi.

Uuden aloittaminen on aina positiivinen haaste. Jokainen meistä on varmasti tietoinen siitä kutkuttavasta tunteesta, kun on jonkin uuden äärellä ja jokin aiempi on tulossa päätökseen. On jännitystä, on odotusta, on paljon uusia ideoita ja ajatuksia. On tunne siitä, että edessä on paljon hyviä asioita, hienoja tapahtumia ja ainutlaatuisia kohtaamisia. Samalla jossain mielen syövereissä kytee kuitenkin pienimuotoinen kauhuskenaario siitä, että jokin menee pieleen. Pinnan alla, innostuksen ja odotuksen rinnalla, kulkee mukana myös pieni epävarmuuden tunne. Uusien alkujen kynnyksellä koemme nimittäin usein myös häivähdyksen pelkoa, sillä uudet mahdollisuudet saattavat tuoda kaikkien positiivisten asioiden lisäksi mukanaan myös epämukavia yllätyksiä ja odottamattomia haasteita. Niilläkin hetkillä tulee kuitenkin muistaa se, että se pieni sisäinen epävarmuus uusien tilanteiden äärellä on asia, jonka kanssa varmasti jokainen meistä painii jossain vaiheessa elämäänsä joko opiskeluissaan (huomio esim. te kohta valmistuvat), työurallaan (huomio esim. minä) tai henkilökohtaisessa elämässään (huomio esim. äitiyteen hyppäävä asiantuntija-Karo). Ja mitä todennäköisimmin epävarmuus on ajoittain jollain tasolla läsnä kaikilla näillä osa-alueilla elämäntilanteesta riippuen.

Epävarmuus ja pelot ovat kuitenkin vain pieniä hidasteita, joiden tehtävänä on saada meidät ajattelemaan ja oivaltamaan asioita, näkemään mahdollisuuksia sekä kehittymään ihmisinä. Sillä vaikka kaikissa muutoksissa ja uusissa aluissa on aina läsnä paitsi epävarmuus, myös ne lukuisat mahdollisuudet, joita muutokset voivat tuoda mukanaan. Opettavaisin saattaa usein ollakin se hetki, kun epäjärjestys muuttuu järjestykseksi, kaaos selkeydeksi, epävarmuus varmuudeksi. Ja avain tähän on vain se, että uskaltaa ottaa askeleen kohti uutta ja tuntematonta. Että uskaltaa kohdata myös haasteet ilolla ja innolla, ja hyväksyä sen, että juuri mukavuusalueen ulkopuolelle astuessa voi saavuttaa hienoimpia mahdollisia asioita. Ja juuri ne tilanteet kasvattavat meitä eniten.

Nyt olen itse tilanteessa, että minun on aika ottaa ilolla askel kohti uutta. Aika, jolloin tulee vastata uusiin haasteisiin ja ottaa avosylin vastaan uudet huikeat mahdollisuudet ja hienot ihmiset. Joten tässä ollaan, myllerryksessä ja uuden äärellä.

Ps. Karo: Onnea askeliin kohti uutta vauva-arkea, uusien asioiden oppimista ja mitä parhainta äitiyslomaa! <3

Elina
Ohjauksen ja hyvinvoinnin asiantuntija